Paimensukuisia lapinkoiria kotikennelistä
Riihisillan kennel on pieni kotikennel Uudessakaupungissa. Asumme mieheni kanssa vanhassa talossa maaseudun rauhassa pellon ja metsien ympäröimänä. Aikuiset lapsemme asuvat jo omillaan. Myös lapsilta löytyy koiria. Kotona meillä on enää kaksi lapinkoiraa; Nala 13 v ja Tähkä melkein 2 v. Lisäksi meillä on Tapsan metsästyskaverina melkein 6-vuotias Elvis, joka on pienimünsterinseisoja. Pentuja on silloin tällöin tarkoin harkitusti, yleensä kerran vuodessa tai harvemminkin.
Kennelnimi Riihisillan on anagrammi edesmenneiden koiriemme Siirin ja Hillan nimistä. Koiramme ulkoilevat enimmäkseen vapaana. Tilaa tosin riittääkin reilun puolen hehtaarin tontillamme ja sen ympäristössä. Koiramme yöpyvät aina kanssamme sisällä, vaikka päivisin paljon ulkosalla oleilevatkin.
Mieheni ja minun ensimmäinen yhteinen koira oli Kreeta -rottweiler 80-luvun alkuvuosina. Kreeta tuli meille jo opiskeluaikoinamme ennen kuin meillä oli lapsia. Kreetan kanssa harrastimme hieman jäljestystä ja jopa vähän kilpailimme. Lasten myötä ja keskeneräisten opintojen vuoksi harrastaminen kuitenkin hiipui. Parikymmentä vuotta pitäydyimme rottweilereissa, kunnes Minnin kuoltua 2002 vaihdoimme lapinkoiraan. Mieheni lapsuudenkodissa oli ollut pystykorvaisia koiria ja hän oli kiinnostunut niistä. Niin meille tuli Siiri. Emme ole valintaamme katuneet, vaikka rakkaus rotikkaa kohtaa säilyykin.
Kasvattajana pidän tärkeimpänä koiran terveyttä ja hyvää luonnetta. Nämä ovat asioita, jotka ovat arjen kannalta merkitseviä. Koiran kaunis ulkonäkö on sitten ekstraa ja joka tapauksessa mielipidekysymys. Yritän harkita kaikki yhdistelmät hyvin tarkkaan ja selvittää vanhempien sukujen terveystilanteen parhaan tietämykseni mukaan. Aina tämä salapoliisityö ei ole suinkaan helppoa ja yllätyksiä voi tulla eteen myöhemminkin, vaikka parhaansa olisikin yrittänyt. Kysyn yhdistelmiin mahdollisuuksien mukaan myös jalostustoimikunnan hyväksynnän.
Kaikki pennut ovat suloisia, mutta suurimman osan elämästään koira on aikuinen. Koiran ottamista harkitsevan kannattaisikin tutustua rodun aikuisiin edustajiin. Meidän koiriimme voi tulla tutustumaan sopimuksen mukaan. Puhelimitse minut tavoittaa arkisin klo 15 jälkeen, viikonloppuisin toki muinakin aikoina.
Olen Suomen Kennelliiton, Lappalaiskoirat ry:n, Paimensukuisen lapinkoiran seuran ja SuKoKan jäsen. Olen allekirjoittanut Kennelliiton kasvattajasitoumuksen ja toimin myös Kennelliiton valtuuttamana tunnistusmerkitsijänä. Olen myös suorittanut hyväksytysti Kennelliiton Kasvattajan perus- ja jatkokurssin.